Enkeli taivaan

1. Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.

2. Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.

3. Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi:
hän on sun Herras, Kristukses,
Jumalan Poika, Jeesukses.

4. Oi terve, tänne tultuas,
syntist et hylkää, armias.
Sä köyhäks tulit, rikkahin,
sua kuinka kyllin kiittäisin.

5. Ah Herra, joka kaikki loit,
kuin alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien!

6. Vain heinät on sun vuoteenas,
oi Herra, taivaan kuningas,
vaikkeivät kultavaattehet
sun oisi valtas arvoiset.

7. Näin näytät esimerkilläs,
ettei sun kelpaa edessäs
ei kunnia, ei korkeus,
ei valta, kulta, rikkaus.

8. Ah Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses sydämein.
Mua älä hylkää tuskassa,
vaan vahvista ain uskossa.

9. Ah, iloni jos sinuss' ois,
en unhottaa sua koskaan vois.
Suo siihen apus armosta,
niin kiitän aina riemulla.

10. Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.

Heinillä härkien kaukalon

1. Heinillä härkien kaukalon
nukkuu lapsi viaton.
Enkelparven tie
kohta luokse vie
rakkautta suurinta katsomaan.

2. Helmassa äitinsä armahan
nukkuu Poika Jumalan.
Enkelparven tie...

3. Keskellä liljain ja ruusujen
nukkuu Herra ihmisten.
Enkelparven tie...

4. Ristillä rinnalla ryövärin
nukkuu uhri puhtahin.
Enkelparven tie...

Joulukirkkoon   

1. Kello löi jo viisi,
lapset herätkää!
Juhani ja Liisi –
muuten matka jää.

2. Tässä vesimalja
silmät huuhtokaa!
Lämmin karhuntalja
reessä odottaa.

3. Vasta ruunan reessä
silmät aukeaa.
Siin' on silmäin eessä
synkkä metsämaa.

4. Aisakello helkkää,
loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää,
hymyyn käypi suu.

5. Tuossa mökin Miina
kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina,
nouskaa kannoille!

6. Mäenrinteen alla
talo törröttää,
joka ikkunalla
kaksi kynttilää.

7. Ruuna, virsta vielä
tepsuttele pois!

Tällä kirkkotiellä
aina olla vois.

Joulupuu on rakennettu

1.Joulupuu on rakennettu,
joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu
ompi kuusen oksilla.

2. Kuusen pienet kynttiläiset
valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset
laulelevat sulosti.

3. Kiitos, sulle, Jeesuksemme,
kallis Vapahtajamme,
kun sä tulit vieraaksemme,
paras joululahjamme.

4. Tullessasi toit sä valon,
lahjat rikkaat, runsahat.
Autuuden ja anteeks'annon,
kaikki taivaan tavarat.

5. Anna, Jeesus, Henkes' valon
jälleen loistaa sieluumme,
sytytellä uskon palon.
Siunaa, Jeesus, joulumme.

Jouluyö, juhlayö

1. Jouluyö, juhlayö.
Päättynyt kaikk' on työ,
kaks' vain valveill' on puolisoa,
lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,
seimikätkyessään.

2. Jouluyö, juhlayö.
Paimenill' yksin työ.
Enkel' taivaasta ilmoitti heill':
Suuri koittanut riemu on teill'
Kristus syntynyt on,
Kristus syntynyt on!

3. Jouluyö, juhlayö.

Täytetty nyt on työ.
Olkoon kunnia Jumalalle!
Maassa rauha, myös ihmisille
olkoon suosio suur',
olkoon suosio suur'!

Kun joulu on

1. Kun maas on hanki ja järvet jäässä
ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkän on matkan päässä
ja metsä autio, lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on.

2. Ei huolta, murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat.
Vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat.
Ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on.

3. On äiti laittanut kystä kyllä,
hän lahjat antaa ja lahjat saa.
Vaan seimi, pahnat ja tähti yllä
ne silmiin kalleina kangastaa!
Siks mieli hellä on kristityllä,
kun joulu on, kun joulu on.

No onkos tullut kesä

1. No, onkos tullut kesä
nyt talven keskelle,
:,: ja laitetaankos pesä
myös pikkulinnuille?:,:

2. Jo kuusi kynttilöitä
on käynyt kukkimaan,
:,: pimeitä talven öitä
näin ehkä valaistaan.:,:

3. Ja vanhakin nyt nuortuu
kuin lapsi leikkimään,
:,: ja koukkuselkä suortuu
niin kaikk' on mielissään.:,:

4. Ja hyvä, lämmin, hellä
on mieli jokaisen,
:,: oi jospa ihmisellä
ois joulu ainainen!:,:

Nyt riemuiten tänne

1. Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa,
Betlehemihin rientäkää!
Lapsonen pieni taivahast on tullut!
Oi häntä rukoilkaamme,
oi häntä rukoilkaamme,
hän ompi meidän korkea kuningas!

2. Nyt kunnian kuningas, hallitsija suuri
seimessä lepäävi halvassa.
Hän totisesti Jumalan on poika!
Oi häntä rukoilkaamme…

3. Jo enkelein kuoro sulosävelellä
riemun sanomaa näin ilmoittaa:
Kunnia olkoon, olkoon Jumalalle
ja maassa rauha ja maassa rauha
ja ihmisille hyvä tahto myös.

Nyt sulle, oi Jeesus, äskensyntyneelle,
kunnia, ylistys soikohon!
Ikuisen Isän sana lihaks tullut!
Me sua rukoilemme, me sua rukoilemme,
sä olet meidän korkea kuningas!

Nyt sytytämme kynttilän

1. Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta,
seimessä nukkuvaa.

2. Nyt syttyy toinen kynttilä
ja valo laajenee.
Suo Isä tänne Jeesuksen,
se hetki lähenee.

3. Nyt loistaa kolmas kynttilä,
niin kirkas, kutsuva.
Oi, kohta meille kuningas
jo syntyy tallissa.

4. Nyt syttyy neljäs kynttilä,
jo joulu sarastaa.
Me odotamme Jeesusta,
hän kaikki pelastaa.

 
Oi, sä riemuisa

1. Oi sä riemuisa, oi sä autuisa,
juhla kaikkien juhlien!
Kunnia Herran! Jällehen kerran
sointuvi laulu nyt enkelten.

2. Nyt Vapahtaja syntyi armoisa,
Kristus, Daavidin kuningas.
Rauhan me saamme: siis iloitkaamme,
hän yksin rauhan on ruhtinas.

3. Suuri, verraton, pyhä lahja on
isän antama lapsilleen.
Hän meitä kohta armosta johtaa
taivahan kotihin suloiseen.

On hanget korkeat, nietokset

1. On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä.

2. Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän teillä!

3. Oi käykää, ystävät laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu ystävä vanhastaan,
on tänne poikennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.

4. Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!
Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!

5. Oi anna, Jumala, armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit' auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!

On lapsi syntynyt meille

1. On lapsi syntynyt meille
ja poika annettu on.
Hänestä elämän löysin,
Jumalan suosion.
Hän on sen ylhäisen koitto,
mi’ maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons’
maan ympär’ kajahtavi.

2. Maan päällä metelin alla
se kansa, kansa sotii,
vaan piltin hartioilla
se Herruus lepäilevi.
Hän on sen ylhäisen koitto,
mi’ maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons’
maan ympär’ kajahtavi.

Sylvian joululaulu

1. Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi, murheita muistaa ken vois laulajan?

2. Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

3. Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

Säv. Karl Collan
San. Sakari Topelius
Suom. Martti Korpilahti
ST 48, JT 48, KJ 50, PT 208

Varpunen jouluaamuna

1. Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa,
varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.

2. Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:
Tule varpu, riemulla, ota siemen multa!
Joulu on, koditon varpuseni onneton,
tule tänne riemulla, ota siemen multa!

3. Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.

4. En mä ole lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.

Säv. Otto Kotilainen
San. Sakari Topelius
Suom. K. A. Hougberg
ST 64, JT 59, KJ 73